Uudet hanhet ja vanhat treenit (kuka niitä laskee?)

Hanhet pelastivat Rooman kun Junon temppelin hanhet varoittivat hyökkääjistä. Vartijat olivat unessa juhlittuaan pitkään yöhön. Myös vartiokoirat olivat unessa saatuaan osansa illan juhlissa. Tuon tarinan sain kääntää yläasteella latinan kielestä. Muistan juuri tuon tarinan, koska teksti näytti aluksi aivan mahdottomalta kääntää. Erityisesti muistan sen ilahduttavan tunteen, kun aloin ymmärtää juonta.

Keväisin ja syksyisin ylitsemme lentävät hanhiparvet ovat aina odotettuja. Kevät on hienoa aikaa ja  hanhentööttäykset taivaalla kyllä tunnistaa. Myös joutsenet ja kurjet ilahduttavat ylilennollaan ja laskeutumalla ympärillä oleville pelloille ruokailemaan. Niitä on hienoa tarkkailla.

Torstaina autossamme tööttäsi neljä skånenhanhea ja kolme joutsenhanhea. Aikamoista. Nyt navetassa asustaa pieni hanhiparvi. Mukana tuli myös brahmakanaparvi. Niin suuria kanoja en ennen ole nähnytkään. Entäs kukko? Varsin jykevä ilmestys!

Tänään olen suunnitellut aitoja, asumuksia, sekä varsinkin hanhien siirrettävää
laidunsuojaa. Saana löysi nopeasti erilaisia ideoita pinterestistä. Nyt kun pääsisi vain rakentamaan!

Sujuvasti hanhiteemanmukaisesti soitan
Pauli Hanhiniemen biisejä taustalla ja siipeen jos sain soi ensimmäiseksi.

Hanhista päästäänkin suoraan treenaamiseen. Puolisen vuotta on kulunut kun Saana aloitti miekkailun harjoittelemisen. Vaikka olen harjoitellut kohta kolmekymmentä vuotta en kertaakaan ole päässyt seuraamaan näin läheltä harjoittelun alkutaivalta. Ihailtavan itsestäänselvänä alkoi jo melko pian aloittamisen jälkeen päivittäinen harjoittelu. Sellaista tahtoa oppia ja tehdä en myöskään ole kohdannut aiemmin. Viimeksi 15-20-vuotiaana minulla on ollut näin paljon treenejä. Lasken mukaan niin aikidon kuin miekkailunkin. Nyt niitä on 12 kertaa viikossa ohjausta, joista omia  treenejä on 4-6. Siihen lisäksi ne pienet päivittäiset miekkatreenit.

Helsingin kaapelitehtaalla Tissierin leiri 12.-13.9. 1992

Vanhasta vuoden 1992 kalenterista 28 vuoden takaa katsoin, että viikottain tuli 13 treeniä jos olin jollain leirillä. Tavallisen viikon treenimäärä oli noin 9 kertaa viikossa. Valmennuksen opinnoissani on mukana muutama urheiluakatemian urheilija ja heillä on useina aamuina viikolla aamutreenit iltatreenien lisäksi. Heille kertyy paljon treeniä kisojen tai pelien lisäksi. He kulkevat huippu-urheilijan polulla "kehitetään kapasiteettiä" tai jo melkein "maksimikapasiteetin" vaiheessa. Judossa on määritelty tuo kehitetään kapasiteettia 19-22-vuotiaille ja maksimikapasiteettivaiheen alkavan 22-vuotiaana. Mutta miten tämä budokan polku 45-vuotiaana kulkijana tuntuu olevan jotain muuta? Ajattelen kyllä kehittäväni kapasiteettia, vaikkakin tuntumaltaan on se  maksimissaan ponnistelua. Karatessa sentään 22-35-vuotiaan vaihe urheilijan polulla on kirjattu näin:

"Ammattimaisuus kaikessa tekemisessä. Halu kehittää itseään urheilijana."

Taekwondon vastaava ikävaihe:

Optimoitu osaaja

Kasvatus

- Pitkäjänteinen suhtautuminen harjoitteluun

- jatkuvan kehittymisen mentaliteetti

Henkinen

- kokemuksen pohjustama itsevarmuus, mutta myös rohkeus kokeilla uutta

- vahvuuksien ja heikkouksien kehittäminen

Fysiikka ja taidot

- vahvuuksien ja heikkouksien päämäärätietoinen kehittäminen

Laji

- taito huipussaan

- taktisesti kansainvälisellä tasolla

Vertailuksiksi vielä varhaisen erikoistumisen laji taitoluistelu:

16-v. ja yli:

Kansainvälisen tason kilpaluistelija

• Urheilija osallistuu yhdessä valmentajan kanssa sisällön suunnitteluun
• Valmennus päätoimisen valmentajan johdolla
• Osa valmennuksesta yksityisopetusta
• 10-12 luistelijaa ryhmässä, kaksi valmentajaa
• Yksityistunnit leirien yhteydessä

Ja tässä taitoluistelun kansainvälisen tason kilpaluistelijan treenimäärät:

Ohjattu harjoittelu:

• Jää 11-13 kertaa/vko
• Oheisharjoitus 6 kertaa/vko (sis. tanssi/baletti) 

Omatoiminen harjoittelu:

• Alku- ja loppuverryttelyt 6t / vko
• Lihashuolto 2t / vko

Ei ihan yllä omat treenimäärät tuohon tasoon!

Mutta miten sitten jalkapalloilijat? Löytyi vain jalkapallomaalivahdin treenimäärät 21-v:

5-7 krt/vko joukkueen kanssa 3-4 krt/vko oheisharjoitus 20-24 h/vko urheilua.

Tuohon määrään pääseekin jo melkein mukaan. Tietysti pelit päälle ja sitten onkin treenimäärät kohdillaan!

Lopuksi vielä nyrkkeilijän treenimäärät ikäluokassa 25-34-v. :

LAJIHARJOITUSMÄÄRÄT
6-12 kertaa/vko

MUU HARJOITTELU
Ohjattu tukiharjoittelu 2h /vko.
Omatoiminen harjoittelu 4h /vko.
Harjoittelumäärät ovat samat ympäri vuoden harjoittelukauden painopisteet huomioiden. Kokonaisliikunnan määrä on 18-26h/vko. Vuositasolla harjoitustunteja kertyy noin 1000.

Näihin nähden on lajisi mikä tahansa kannustan päiväkirjan pitämiseen. Parasta omalla kohdalla on ollut saada tehdä päivittäin sitä missä haluaa kehittyä ja minkä haluaa oppia.

Sitten lisää tietoa urheilijan poluista löytyy tuolta: Kihu ja urheilijan polku

Oma harjoittelun määrä tuntuu hyvältä juuri näin. Yleensä on fiilis ollut että pitäisi tehdä enemmän, pitääkö olla huolissaan? Jokainen treeni on yhä se tärkein. Ilahdun joka harjoituksissa kun näen  treenikavereiden jakavan tämän saman innon.